Haavoittuvuuden kudelmat: Digitaalinen subjekti ja haavoittuvuus datavetoista yhteiskuntaa käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa

Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä haavoittuvuudelle on annettu datavetoista yhteiskuntaa ja digitaalista subjektia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen, joka tehty vuosina 2015–2020 ilmestyneistä haavoittuvuutta datafikaation kontekstissa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuushaut tehtiin yhteiskuntatieteiden alojen keskeisistä tietokannoista digitaalisista kirjastoista. Hakujen pohjalta tutkimuskirjallisuus järjestettiin neljään teemakokonaisuuteen: 1) datavalvonnan tuottamat haavoittuvuudet, 2) data tietämisen tapana osallisuutena, 3) digitaalisten subjektien kategorisointi näkyvyyden säätely sekä 4) haavoittuvuus suhteessa autonomiaan ontologiaan. Kartoitetun tutkimuskirjallisuuden perusteella datan kerääminen digitaaliset toimintaympäristöt tuottavat haavoittuvuutta, ilmenee niin muotoutumisessa, näkyvyydessä, kategorisoinnissa, osallisuudessa, suhteissa kuin digitaalisen olemassaolon ontologisessa luonteessa. esitetään, että haavoittuvuuden käsitettä olisi hyvä hyödyntää teoreettisena työkaluna, jonka avulla tutkia datafikaatioon liittyviä mahdollisuuksia toiminnan ehtoja. Haavoittuvuuden kokemuksellisuutta datasuhteissa voitaisiin lähestyä tunnerakenteena eettisenä resurssina.